Lamppumaniaa

Kesä on startannut ja toukokuu vain meni. Minne lie hävisikään ja mitä ihmettä sitä tekikään.

Blogiin en ainakaan ehtinyt perehtyä. Paljon päivätöitä ja sitten niitä muita töitä täällä kotona.. 

Kuitenkin nyt kolmen viikon kesäloman aikana on ehtinyt taas touhuta kaikenlaista ylimääräistä, mitä ei normaalissa arjessa juuri ehdi. Olen pitkin talvea ja kevättä haalinut nurkkiin "projekteja", joita on ollut tarkoitus aloittaa heti, kun on taas sitä ylimääräistä aikaa. En tiedä koitanko olla yltiöpositiivinen, kun kuvittelen sellaista joutilasaikaa olevan. Totuus on valjennut minulle taas loman myötä - aikaa kaikelle mukavalle ajan kanssa puuhastelulle on todella vasta lomalla. Arkena ei kannata edes yrittää.

Minuun iski keväällä jokin lamppumania. Pinterestiä selaillessa huomasin vähän väliä selaavani ideoita lampuista, jotka roikkuvat vapaasti ryppäinä tai kieputeltuina esimerkiksi oksan ympärille.

Ja ei mennyt aikaakaan, kun löysin itseni Ebaysta vertailemasta valaisimien hintoja. En tuhlannut aikaani selvittääkseni, mitä Suomen markkinat tarjoaisivat. Enkä tarkalleen edes tiennyt mitä etsin. Halusin vain monta erillistä lamppua roikkumaan samasta kattorasiasta.

Kiinalaiset eivät pettäneet tälläkään kertaa ja niin vain Ebaysta löytyi kutakuinkin etsimäni.

Valaisimessa on kattoon kiinnitettävä kanta, josta roikkuu viisi erillistä valaisinta. Kuinka iloinen olinkaan, kun kahden viikon odotus palkittiin ja posti toi tilauksen kotiin 💛

Mutta enpä olisi arvannut millainen aivopähkinä tästä projektista lopulta tulisi.

Tutkailin valaisinhässäkkää tarkemmin ja sen jälkeen loin silmäyksen meidän katosta töröttäviin johtoihin. Ajattelin, että tämähän menee mielenkiintoiseksi. Miten ei taas yllättänyt, että tämä(kin) vaatisi hieman enemmän kuin sormien napsautuksen, että lamppu olisi katossa.

Vaikka olin saanut kaukolmailta juuri sen tuotteen minkä halusin, hieman jouduin jopa ääneen taivastelemaan kiinalaisten ajattelumaailmaa. Kuinka tällaisen härpäkkeen mukaan ei tule minkäänlaista ohjetta!? Suomesta ostettuna mukana olisi tullut jos jonkinlaista karttaa ja selontekoa. 

No mutta, valaisin oli puoli-ilmainen, joten oli lopetettava purnaaminen siihen paikkaan ja siirryttävä kysymään apuja kaikkitietävältä googlelta. Ja kappas, ohjeistus todentotta löytyi ja vieläpä ihan videon kanssa. Alkuinnostuksen jälkeen kuitenkin huomasin, ettei video taida tuoda ratkaisuja minun kysymyksiini. Katosta tulevat johdot eivät olleet samanlaiset kuin meillä ja liitokset eivät näyttäneet siltä, että ne kestäisivät. Videossa liitoksiin käytettiin huippuliittimiä, joissa johdot survotaan kaikki samaan tuppeen, eikä niitä kiristetä millään tavalla. Minun logiikalla en ikinä tulisi saamaan kaikkia johtoja pysymään samassa nipussa ilman jotain kiristystä. En myöskään ymmärtänyt miten toimisin katosta tulevien johtojen kanssa.

Mutta niin kuin tyyliini kuuluu; jos en osaa jotain, opettelen.

Yksi kokonainen ilta kului opiskellessa sähköoppia ja suosittelen ihan jokaisen tutustumaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston julkaisemaan Kodin sähköturvallisuus-oppaaseen. Oppaan luetuani käsitin, että katossamme on siis kruunukytkentä, ja koska kyseessä on vanha talo, johtojen värit eivät vastaa enää tämän päivän värikoodistoa. Askel eteenpäin oli otettu!

Tiedonjanoisena surffailin iltaisin mitä ihmeellisimmillä sähköalan sivustoilla sekä keskustelupalstoilla ja koetin selvittää maadoitusjohdon tarpeellisuutta(lampussa keltainen), sillä katostamme ei tule maadoitusta. Mutta harmikseni huomasin vastaan tulevan hyvin ristiriitaisia käytänteitä. Ja koska maadoitus on varsin tärkeä tekijä mahdollisen oikosulun sattuessa, en halunnut lähteä heittämään kolikkoa sen liitostavasta. Kävi sekin vaihtoehto toki mielessä..

Otin suoraan yhteyttä sähköalan ammattilaiseen ja pyysin kertomaan savolaisen selekokielellä miten saisin lampun viimein kattoon. Aikaa oli siis kulunut tässä vaiheessa jo viikkoja valaisimen saapumisesta😊

Ja mikäli joku nyt painii tämän saman ongelman kanssa, tässä ohje:

Niputetaan siniset johdot sekä keltainen maadoitus yhteen ja tehdään toinen nippu punaisista johdoista. Teippasin niput yhteen, jotta ne on helpompi työntää liittimeen. Tasasin myös säikeiden päät yhtä pitkiksi.

Liittiminä käytin piippuliittimiä. Meidän paikallisessa sähköliikkeessä oli tarjolla kahta eri kokoa.

Itse valitsin isomman, jotta kaikki johdot mahtuvat sen sisään hyvin. Iskin johdot liittimiin tässä vaiheessa ilman kiristystä ja lähdin liittämään katosta tulevat johdot mukaan liittimien sisään.

Katosta tulevassa kruunuliitännässä harmaa liitettiin sinisten nippuun ja molemmat punaiset punaisten nippuun. Tässä vaiheessa joutuu olemaan tosi tarkka, sillä katonrajassa työskentely ja usean johtopätkän liikuttelu vaatii hermoja sekä tarkuuttaa. HUOM! Sulake on ehdottomasti otettava irti ennen kuin lähtee liittämään katon johtoja!

Lopuksi koko kanta kiinnitetään kattoon kiinnitysraudan avulla. Se(kin) oli varsin haasteellista, sillä liitetyt johdot olivat edessä, eikä niitä juuri uskaltanut liikutella, ettei yksikään johto sattuisi irtoamaan. Kärsivällisyys palkittiin ja lamppu on nyt katossa. Ja mikä tärkeintä, valotkin syttyvät!

Ja kuten kuvasta huomaa, olin kyhäillyt oksan jo ennakkoon kattoon odottamaan lamppuja sen ympärille. Mutta valitettavasti siitä ei tullut sellainen kuin olin visioinut ja suunnitelma muuttui nopeasti toiseksi. Omalla tavallaan oksaan ripusteltuna lamput olivat ihan somat, mutta siinä oli jotain liikaa. Liikaa ehkä johtoja ja oksa ei päässyt tuossa kohden oikeuksiinsa.

Kaivoin siis esiin vanhan pyörän vanteen, jonka oli kerännyt talteen keväällä ystäväpariskunnan tontilta löytyneestä "tunkiosta". Vanne oli niin ruosteessa, että jouduin hiomaan sen kevyesti ennen kalkkimaalilla maalausta. Valkoinen maali pintaan, kuivuminen ja lopuksi kattoon kiinni koukuilla sekä neljällä ketjulla. Hintaa tälle valaisimelle tuli arviolta kaikki materiaalit huomioon ottaen 20 euroa. Säästin ja sain mieleisen.

Mutta itseassa oksiin liittyen, ruokailutilamme pöydän yläpuolelle syntyi myöskin lamppumaniasta johtuen toinen valaisin. Siihen pääsin käyttämään oksankäppyröitä, joita olin keräillyt keväällä sisustusprojekteja varten. Toisen oksista sain oman pihan luumupuusta ja toinen tuli vastaan koirien kanssa metsäpolulla käyskennellessä. Molemmat oksista olivat jo valmiiksi kuivahtaineita ja niiden kaarna oli lähes kokonaan irronnut. Hion, pesin ja puhdistin oksat hyvin ennen pintakäsittelyä. Päätin lakata molemmat oksat, mutta värisävyn päättäminen ei tuntunut onnistuvan ostohetkellä. Toin kotiin vertailtavaksi kolmea eri värisävyä: kastanjanruskea, vaalenaharmaa ja ruskea mahonki. 

Kuten aikaisemmissa kuvissa näkyi, toinen oksista sai kastanjan ruskean sävyn, mutta toisesta lakkasin vaaleanharmaan. Olin samoihin aikoihin tehnyt paikallisesta K-raudasta löydön ja kotiuttanut meille Airamin Solar-lamppusarjan, joka toimii aurinkokennolla sekä paristoilla. 

Lamppusarja on tarkoitettu ulkokäyttöön kesäaikana aurinkokennosta johtuen, mutta meillä nämä ihanat pikkulamput päätyivät sisälle. Oikein sijoitettuna aurinkokenno saa kerättyä virtaa myös sisätiloissa ja onhan kotelossa myös akkuparisto, jota vaihtamalla saa lisävirtaa.

Oksan kiinnittelin pöydän yläpuolelle kahdella valkoisella ketjulla haluamaani korkeuteen ja sen jälkeen lamppusarja oli vain aseteltava nätisti paikoilleen. Lamppujen valot ovat siis led-valoja samaan tapaan kuin esimerkiksi jouluvalosarjoissa, eikä niiden valoteho oli kovinkaan suuri. Kuitenkin tähän tilaan niistä lankeava valo riittää muun valaistuksen oheen. Todella helppo ja yksinkertainen tapa rakentaa tunnelmavalo ilman monimutkaisia sähkötöitä. 

Ihania pieniä valaisinuudistuksia ja ehkä nämä nikkaroinnit hetkeksi tyydyttää myös keväällä iskeneen lamppuinnostukseni. ♥